*

Elle Lazarov Ruohonjuuritason pohdintaa ajasta ja ilmiöistä.

Ovatko suomalaiset "ylikoulutettuja" tavalliseen työhön?

Työtö, työtä, työtä tehdään,

jotta, jotta leipää syödään.

Työ ihmisen luo  tekijälleen

mielen niin iloisen.   Runoili M.A Numminen

Tottahan se, ei hymyilytä, kun suolet nälkää kurnii.

Työ ja työttömyyden poisto on kaikkien politikkojen listalla. Sehän oikein! Kaikesta huolimatta työttömyysluvut eivät kohene toivottuun tahtiin. 

Täällä meillä on kova rakennusbuumi taloja tehdään ja  saneerataan,  katuja uusitaan.  Touhua on, kuin muurahaispesässä.

Kun täällä kävelee työmaiden ohi saa kielikylvyn vironkielestä tai slaaviaisista kielistä.

Ei siellä suomea puhuta!

Eikö rakennus ja lapiohommat kelpaa enää suomalaisille?

En tietenkään ole vierastyövoimalle kateellinen. Voi olla, että ilman heitä meilläkin olisi moni projekti jäissä.

Sitä vain ihmettelee, oli aika jolloin kaikenlaiset työt tuli tehtyä, vaikka ei ollut saatavilla ulkolaisia työntekijöitä.

Mistä tämä nykymeno johtuu?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Työantajat palkkaavat mieluummin vähän huonommalla kielitaidolla varustetun ulkomaalaisen kuin pitkään työttömänä olleen suomalaisen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ilmiö on jo paljon aiemmin vallinnut monissa muissa maissa. On turha kuvitella, että Tukholmassa olisi enää vuosikymmeniin nähnyt ravintoloiden keittiöissä ruotsalaisia tiskaajia tai hotellien huonesiivoajina ruotsalaista työvoimaa. Rakennusalalla siellä on myös jo ajat sitten 90 prosenttisesti työn vallanneet ulkomaalaiset. Heidän joukossa tosin myös suomalaiset.

Suomessahan vallitsee itse asiassa työvoimapula niin sanottujen "tavallisten" töiden kohdalla. Eikä se ole mitään tilastopropagandaa, vaan todellinen ongelma useilla aloilla.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Nyt en ihan usko. Kyllä tavallisiin töihin tekijöitä löytyy jos niihin vaan tekijöitä halutaan TES:n mukaisella kohtuupalkalla.

Liian usein vaan paikkoihin etsitään liian päteviä ja liian paljon kokemusta omaavia, joita ei sitten löydykään - ja kun vaatimukset ovat kohtuuttomat niin "epäpätevät" eivät niihin paikkoihin edes hae koska ei ole riittävää "osaamista".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Suomalaiset ovat ylikoulutettuja alisuorittajia."
Prof. Holmström, MIT, Nobelisti

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Sellaista ilmiötä kuin ylikoulutus ei ole eikä voi olla .

Käsite on luotu niiden tarpeisiin, jotka mielellään puhuvat hanttihommista, joiden sitten pitäisi kelvata " kouluttamattomille".
Ts koulutus ja pätevyys pitäisi olla - ja mitä tahansa pitäisi suostua tekemään millä hinnalla hyvänsä.
Koska tämä yhtälö on mahdoton, on keksitty " ylikoulutus".

Sama koskee " alisuorittamista" - mikä vielä liittyy hauskasti " ylikoulutukseen ".

Nuoriahan kehoitetaan löytämään kutsumuksensa ja pyrkimään sen toteuttamiseen määrätietoisesti ja hellittämättä .
Mutta jos he näin tekevät - siis ylisuorittavat - he ovatkin nirsoja ja ylikoulutettuja , kun eivät suostu poikkeamaan määrätietoiselta tieltään .

Nobelisti on väärässä.
Hän on ollut väärässä monessa muussakin asiassa.
Näiden typerien käsitteiden käyttö markkinatalouden mekanismien selittäjänä on turhaa ja noloa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

""Suomalaiset ovat ylikoulutettuja alisuorittajia."
Prof. Holmström, MIT, Nobelisti"

Ministereillä ja ennenkaikkea työministerillä on siis pulma.

Miten työllistät ylikoulutetun alisuoriutujan,
jolle ei tiskaushommat kelpaa?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Oltiko sinä ylipalkattu, etuoikeutettu, alisuorittaja, joka pääsi karkaamaan eläkkeelle koskaan riittävästi eläkemaksuja maksamatta. Sysättiin vain lisäpalkkakustannukseksi muiden kannettavaksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sysättiin vain lisäpalkkakustannukseksi muiden kannettavaksi."

Sen verranhan sitä eläkettä saa kun mitä on ennättänyt maksamaan niitä eläkemaksuja. Sairaseläke tuleekin sitten sairasvakutuslain perusteella.

Hallitushan näistä päättää, en minä, sekä siitä mitä pitää maksaa vakuutusta, että siitä mitä siitä sitten saa kun sairastuu tai joutuu työttömäksi tai pannaan muuten vain eläkkeelle.

Toisethan niitä vakuutusmaksuja nyt maksaa, en minä, mutta sen vakuutuksen maksaminen on heidän kannaltaan samalla edellytys sille että on sitten itselläkin sitä turvaa, kun vanhenee, tai muuten käy huonosti.

-----------

Sitä minä olen sanonut että lait ja työelämän säännöt voitaisiin kyllä lakiteitse muuttaa sellaisiksi että monet niin sairas- kuin vanhuuseläkeläiset, sekä muuten heikosti työllistettävät, voisivat tehdä jotain. Pitäisi olla olemassa sellaisia "helppoja" työtehtäviä, joihin ei ole pätevyysvaatimuksia koulutuksen, tai kokemuksen puolesta.

Nykyiset työt voitaisiin jakaa niin että niistä pätevien ihmisten työtehtävistä voitaisiin erottaa osia, joihin mitään pätevyyttä ei tarvita ja pätevät voisivat näinollen keskittyä tekemään enemmän sitä hommaa mihin vain heillä on tietotaito. Lisäksi päivittäisen työpanoksen ei tarvitsisi aina olla niin iso että se vastaisi minimipalkkauksen vaatimusta.

Työnantajat pystyisivät kyllä helposti tällaisia järjestelyjä työtehtäviin tekemään, jos se tehdään heille lainsäädännöllä taloudellisesti kannattavaksi.

Ei silti että minä työtä kaipaisin, en suinkaan, minä inhoan työntekoa ja saan aikani mainiosti kulumaan ilman sitä, mutta en voi mitään sille että vaistomaisesti ajattelen asioita kansantalouden kannalta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #67
Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos, kiva kun kommentoitte.

Niin no, jostakin se leipä kuitenkin täytyy siunaantua. Antaako yhteiskunta liian helpolla valinnan mahdollisuuden, niin voi jättää tylsän duunin ottamatta?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Määrittele tylsä duuni!

Eikö jokaisella pitäisi olla oikeus sellaiseen työhön ja työyhteisöön jossa viihtyy. Nykyisin ei lähtökohtaisesti voi lähteä töihin millään tapaa kokeilemaan miten menisi. Jos homma osoittautuu huonoksi niin irtisanoutuminen tuo karenssit. Toki aina voi sitten hakea sairaslomaa, ja sairaslomaa - ehkä siksi on niin paljon mt-ongelmia meillä täällä suloisessa Suomessamme?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Eikö jokaisella pitäisi olla oikeus sellaiseen työhön ja työyhteisöön jossa viihtyy."

Ei pitäisi. Työ on tarkoitettu toimeentulemisen varmistamiseksi sekä osaltaan arkielämän rytmittäjäksi. Yksi ongelma on nykyään nimenomaan se, että "työssä viihtyminen" on tullut niin kovin paljon keskustelun keskiöön. Ei ymmärretä, että työhön ei mennä ensisijaisesti viihtymään.

Toisaalta tuo "työssä viihtyminen" on muodostunut agendaksi ennen kaikkea niiden töiden kohdalla, joissa suuri osa työajasta käytetään kahvia juoden ja kampaviinereitä syöden neukkarissa yhden osallistujan vuorollaan pitäen vaihtelevan tasoista "presentaatiotaan" projektorin avulla. Harvemmin mennään selällään tiskialtaan alla makaavalta otsa hikeä valuvalta putkimieheltä kysymyään: "Kuinkas siellä viihdyt?"

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #8

Viihtyminen on huono sana, mutta se on työhyvinvointitutkimuksessakin käytetty termi.
Sillä ei kuitenkaan ole tekemistä viihtyisyyden tai mukavuuden kanssa - usein työssä viihdytään juuri nillä aloilla, joissa työ on vaativaa, raskasta, vastuullista ja epämukavaa.

Kyllä asenneongelma on työn teettäjällä näissä keskusteluissa.
Minulla ei ole minkään valtakunnan oikeutta ajatella, että koska siivous on raskasta, tylsää, likaista , hikistä ja vie aikaa, minulla on oikeus napata jostain ihminen nälkäpalkalla tekemään se puolestani.

Suurin osa ns hanttihommista on luotu tällaisella ajatuksella - ja asenne näyttää istuvan lujassa.

"Työmarkkinat" ei ole yhtä kuin yhteiskunta - eikä tiskarin homma nälkäpalkalla ( tai kokonaan ilman palkkaa, kuten nykyisin ) ole yksilön keskeisin velvoite yhteiskuntaa kohtaan.

Pakkotyö tai " epäviihtyminen" ei ole taloudellisesti tuottavaa eikä yhteiskunnalista hyvää.
Se vaatii jumalattomasti valvontaa, hukkaa resursseja, tukahduttaa kekseliäisyyttä, yhteiskunnan kehitystä ja luottamusta.
Paskaduunit eivät ole oikeanlaista työtä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #46

"Paskaduunit eivät ole oikeanlaista työtä."

Nimenomaan "paskaduuni" on sitä oikeaa työtä.
Jos vain siivoushommat olisi paremmin palkattuja, ei siinä hommassa olisi valittamisen aihetta sen enempää kuin hammaslääkärin hommissa.

Hammaslääkäri työskentelee päivät pitkät ihmisten haisevissa suissa, mätien hampaiden keskellä. Hommat on hankalia, sen tiedän pelkästään omien kokemusten perusteella potilaana. Paska duuni, mutta hyvin palkattu paska-duuni. Tyydytystä tuoittaa jos saa hampaan paikattua ja potilaan tyytyväiseksi.

Väittäisin että siivoojan homma on monipuolisempaa kuin hammaslääkärin homma ja se on myös fyysisesti monipuolisempaa. Liikunta tulee työn ohessa. Työn tuottaa varmasti tyydytystä, sen tulokset on näkyviä, puhtaat paikat.

Siivoojan duuni on paskaduuni vain sen takia että se on alipalkattu, mikä johtunee siitä että se ei vaadi juuri koulutusta ja työntekijöistä ei ole pulaa, kuten hammaslääkäreistä. Palkkaus määräytyy markkinaehtoisesti.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov Vastaus kommenttiin #46

Kiitos kun kommentoit.
Työ kuin työ on arvokasta. Työ ei ole aina viihdyttävää. Työtä tehdään mielestäni yleisesti ottaen elannon hankkimista varten.
Onnekkaita he joille työ tuntuu harrastukselta, heitäkin on.

Kaikki työ on tehtävä! "Hanttihommat" sitä avustavaa työtä spesialistien rinnalla. Kas, kun kaikki eivät voi olla siellä johtoportaassa.

Yhteiskunnan järjestelmien tule huolehtia, että jokainen saa työstään palkan, jolla on mahdollisuus tulla toimeen.
Surullinen tilanne on se, jos yhteiskunta ei tähän pysty ja on otettava muualta ihmisiä, joiden elintaso kotimassa voi alla alhaisempi ja suostuvat halpatyöläisiksi.

Olet oikeassa, on todella asenneongelma ja suuri, jos kuvitellaan, että muualta tullut on joutilaampi tekemään ne vähemmän mukavat raskaat työt.

Paskaduuni, mitä se on?

Heh! Työssäni olen joutunut pistämään käteni, jopa paskaan en ole kokenut tekeväni paskaduunia. Eikä palkkakaan kummoinen ollut.
"Paskaduuni", se on asenne kysymys. Halventavaa, jos joku ajattelee toisen työstä, että se on paskaduunia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #46

Solin kirjoitti ihan humaanisti: "Minulla ei ole minkään valtakunnan oikeutta ajatella, että koska siivous on raskasta, tylsää, likaista , hikistä ja vie aikaa, minulla on oikeus napata jostain ihminen nälkäpalkalla tekemään se puolestani."

Solin tuntuu ymmärtävän mistä on kyse mutta valitettavasti työnantajamme eivät niin ymmärrä. He haluavat käyttää muita ihmissiä hyväksi kaikkialla missä vain pystyvät.

Todellakin "työssä viihtyminen" on huono ilmaus mutta kuitenkin yleisesti käytetty ilmaus asialle jonka on todettu kiistatta lisäävän työmotivaatiota ja työn tuottavuutta sekä työhön ja sen laatuun sitoutumista. Rehellisenpää olisi kuitenkin puhua työpahoinvoinnin minimoimisesta.

Vertauskohteeksi käy termi "hyvinvointiyhteiskunta" jossa siinäkin tarkoitetaan oikeasti yhteiskunnan mekanismeista joilla vähennetään pahoinvointia mutta puhutaan hyvinvoinnista. Ilmeisesti meillä on halua käyttää tuonkaltaisia eufenismeja jotta tulisi hyvempi mieli.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Tylsä duuni, hanttihommat niihin juuri noita vierastyöläisiä palkata jos ne ei omalle väelle kelpaa. Kun on joku koulutus eikö ole oikeus vaatia koulutustaan vastaavaa työtä, jos ei sellaista löydy "tylsät" duunit voi jättää huomioimatta? Vai mitä?
Entä nuoret, esim. ammattikoulupudokkaat, miten heitä aktivoidaan ottamaan vastaan työtä kuin työtä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Aina on oikeus vaatia ja toivoa, mutta mihinkään ei ole kirjoitettu, että tuota vaatimusta tai toivomusta pitäisi minkään tahon noudattaa.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas Vastaus kommenttiin #10

Nyt olet kyllä hakoteillä. Perustuslaki!

18 §

Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Perustuslaissa ei ensinnäkään puhuta halaistua sanaa työssä viihtymisestä tai työyhteisöstä.

Siinä on kirjattu oikeus hankkia toimeentulo "valitsemallaan" työllä, mikä tietysti käytännössä tarkoittaa valintaa niiden töiden joukosta, joiden kohdalta kukin valintansa pystyy tekemään. Perustuslaki ei tarkoita sitä, että valtio olisi velvollinen järjestämään jokaiselle vaikkapa metsänvartijan toimen.

Tuo lause "Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta" tarkoittaa sitä, että rehellistä työtätekevää ei saa häiritä eikä hänen työntekoaan saa estää (esim. lakkovahdit ...).

Julkisen vallan on "pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön", ja sitähän jokainen hallitus sanoo aina pitävänsä pyrkimyksenään. Lisäksi on huomattava, että lain kirjain nimenomaan sanoo: pyrittävä turvaamaan "oikeus" työhön, ei "mahdollisuus". Valtiovaltaa ei ole pakotettu sosialistisen yhteiskunnan tavoin turvaamaan jokaiselle työpaikkaa, vaan nimenomaan "oikeus" tehdä työtä, jos työpaikan löytää.

Suomen laissa on kokonainen leegio tilanteita, joissa työntekijä voidaan irtisanoa, joten aniharvoin kukaan työnantaja joutuu turvautumaan laittomiin irtisanomisiin. Niissä tapauksissa häntä myös rangaistaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

"Perustuslaissa ei ensinnäkään puhuta halaistua sanaa työssä viihtymisestä tai työyhteisöstä."

Jos työt olis herkkua, herrat tekis sen kaikki itse, eikä jakais sitä moukille.

Jos työssä viihtyy, niin siinä asetelmassa on jotain epäilyttävää. Onko se työtä ollenkaan, vaan onko se vain itsensä viihdyttämistä?

Lapsille ja nuorille annetaan varmasti harhaluuloja työelämän mahdollisesta ihanuudesta.

Työ oli alunpitäen orjien hommaa ja ja kaikki työstä riippuvaiset ihmiset ovat edelleen henkisesti orjia ja orjuutettuja tekemään työtä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Ketkä sellaisia harhaluuloja muka antavat.
Työ on aina ollut ihmiselle ominainen toiminnan muoto. Orjia ei suinkaan ole ollut monisakaan alkukantaisissa yhteiskunnissa.
En oikein osaa arvioida onko tuo satiiria, kuitenkin monet nauttivatkin työstään.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #14

"Perustuslaissa ei ensinnäkään puhuta halaistua sanaa työssä viihtymisestä tai työyhteisöstä."

Ei siellä puhuta myöskään mitään (kuvannollisesti) puolen Afrikan ruokkimisesta.

Perustuslaki venyy ja paukkuu aina tilanteen ja kokonaisharkinnan mukaisesti ja jos ei veny, niin aina löytyy päivystävä dosentin virkaa toimittava lausuntoautomaatti perustelemaan, miksi perustuslaki ei olekaan kiveen hakattu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Puolen Afrikan ruokkiminen, jos sellaista nyt tapahtuisi, ei olisi Suomen perustuslain vastaista. Siitä ei puhuta mitään Suomen perustuslaissa, joten kyse ei olisi lain venymisestä. Ei perustuslaissa eikä muussakaan lainsäädännössä määrätä mitä kaikkea saa tai pitää tehdä. Laeissa määrätään vaan ne asiat, jotka lakeihin on kirjoitettu.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Perustuslaista poistettiin oikeus työhön. Ennen oli velvoitetyöllistämistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #62

Perustuslaissa lukee edelleen tuo:

"Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön."

Mutta velvoitetyöllistämistä perustuslakiin ei ole koskaan kirjoitettu. Aiemmin luki, että "kansalaisten työ on valtiovallan erityisessä suojelussa."

Ja tuota pykälää myös voitiin tulkita kuka mitenkäkin lystää. Useat tulkitsivat, että valtiovallan velvollisuus on järjestää työtä. Yleisempi tulkinta oli, että jokainen on oikeutettu tekemään työtä elannokseen ilman, että häntä siitä estetään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

Niinpä, nykyisin lukee "pyrittävä". En nyt ehdi tarkistamaan käsitystäsi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Rakennusalalla on kymmeniätuhansia työttämiä rakennusalan ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka erittäin mielellään tekisivät työtä jos vaan saisivat. Mutta kun ulkomailta etenkin Puolasta Ja Virosta saa halpaa työvoimaa ja verojakin voidaan kiertää kierrättämällä työntekijöitä jotka helpommin myös suostuvat tinkimään työturvallisuudesta, he vievät työpaikat työttömien suomalaisten harmiksi.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov Vastaus kommenttiin #13

Yllättävää ja ihmetyttää jos tilanne on tuo mitä kerroit. Sitä olettaa, että Suomi on järjestäytynyt maa, meillä noudatetaan sääntöjä ja pykäliä ja valvonta on tehokasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

En tiedä ihan tämänhetkistä tilannetta mutta ainakin jokin aika sitten ulkomaalainen sai lain mukaan työskenellä muutaman kuukauden rekisteröitymättä ja siten veroja maksamatta. Se mahdollisti helposti työvöiman kierrettämisen: alihankkija tai tytäryhtiö otti satsin halpistyöntekijöitä ja määräajan jälkeen tuli seuraava jne.
Kyllä suomalaisille kelpaa tylsätkin duunit, paskahommatkin tehdään kunhan palkka juoksee. Marjanpoimijoitakin olisi omasta takaa. Halpatyövoiman hyväksikäyttäjät levittävät pötypuheita puolustaakseen oma moraalittomuuttaan.
Valvonta on olematonta, ja korruptio kukoistaa.
Laitkin saavat uudet kyseenalaiset tulkinnat joidenkin liittojen juristien taholta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #13

Se menee pikemminkin niin että täällä maan eteläosissa rakennusala työllistää mukavasti niin kantasuomalaisia kuin ulkomaalaisiakin. Ilman ulkomaalaisia työt jäisivät tekemättä. Nyt on rakennusbuumi. Työtä on jos haluaa tehdä.

Varmaan jossain pohjoisemmassa löytyy alan miehiä ja naisia työttöminä, ja jos ei ole haluja muuttaa työn perässä, niin kukaan ei pakota. Siitä ei kuitenkaan sovi syyttää yhteiskuntaa tai ulkomaalaisia. Kovin useinhan saa lukea kommentteja miksi juuri joku ei voi muuttaa sinne missä työtä on tarjolla.

Ulkomaalaisia on tilanteesta turha syyttää, suomalaisethan niitä palkkaavat nyt ja jatkossakin. Sellaista oikeutta ei sovi poliitikkojen ruveta rajoittamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Kyllä sopii syyttää talousjärjestelmää jos pitää muuttaa milloin mihinkin työn perässä vaikka perhe olisi toisella puolella maata. Ja pitääkö kaikkien pakkaantua samaan paikkaan? rakennusbuumia kyllä on huomattu täällä tampaereella, missä jatkuvasti kuulee kauhisteluja kaupunkikuvan tukkoisuudesta ja maisemien pilaamisesta. Ei tietenkän ulkomaiset työntekijät ole mitenkään syyllisiä, totta kai tarttuvat työtilaisuuteen, monet perheensä elättäkseen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #29

#29

Minkäänlaista rakennusbuumia tyhjenevillä syrjäseuduilla ei ole eikä ymmärrettävästi myöskään tule. Kukaan ei myöskään perusta autotehdasta tai valtameritelakkaa alueelle joista on väki lähtenyt pois. Joten sikäläisten työttömien ammattimiesten on tehtävä valinta, jäädä vai lähteä. Se on kuitenkin turha väittää etteikö työhaluisille ammattilaisille olisi maassa töitä.

Eipä toisaalta ole maalla maisematkaan tukkoiset.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Jos muutamalle tuhannelle on työtä , niin kuitenkin sadatuhannet jää vaille. Mitähän varten ihmiset ovat tyhjenevilta seuduilta lähteneet? huvikseenko. Harva mies lähtee mielellään joensuusta uutenkaupunkiin jos muijalla on työpaikka kätilönä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #13

Enpä tiedä. Kävimme täällä Tapiolassa katsomassa keskeneräistä taloa ja insinööri joka sitä esitteli, niin kertoi vastauksen ihmettelyyni, kun joka puolella puhuttiin vain viroa, että suomalaisia ei aina kiinnosta rakenushommat, kun korvaukset ovat niin hyviä. Virolaisilla, jopa eläkeläisillä se on kuulema pakko, koska monilla eläke on niin pieni, ettei sillä tule toimeen edes Virossa. Olemme tavallaan heille eräänlainen "sosiaaliluukku" , josta me myös onneksemme hyödymme. Talot tulevat tehtyä:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #51

Kuten jo sanoin, insinöörin selitys on sitä legendaa jolla rakennusfirmat puolustavat halpistyövoiman käyttöä. Tunnen taaltä joitakin kurssitettuja rakennustyöläisiä jotkaa eivät ole saanut töitä vaikka rakentaminen on räjähdysmäistä. Tampereella niitä on tuhansia.
Totta sensijaan on, että eläkeläisten asema Virossa on edelleen huono. Olen jutellut monien mummojen kanssa. Siitä on jo aikaa kun vietin unohtumattoman viikon Tartossa. Emajoen rannalla eräs mummeli yritti kaupata loppuunkulunutta risaa kenkäparia. Pärnun hiekkarannalla penkillä istui nainen, todettiin, että yhteistä kieltä ei ole, mutta kehoitin kumminkin puhumaan kun ymmärän kuitenkin vähän viroa. Silloin tuli pitkä vuodatus miten kuitenkin neuvostoaikana oli paremmin. Nyt pärjäävät vain turisteja palvelevat yrittäjät... Viimeiksi kun kävin kääntymässä Tallinassa, ostin tuliaiset muutaman valkosipulin ja marjaroven jalkakäytän varrella kaupittelevalta mummoihmiseltä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #51

Kelhun kuvaama insinööri on oivallinen esimerkki ihmisestä jolle toisten hädänalaisen aseman hyväksikäytöstä on tullut normaalia ja ihan hyväksyttävää.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #9

K e n e n k ä ä n ei pidä ottaa vastaan työtä kuin työtä.
Ammattikoulupudokkaita pitää kannustaa ihan kuten kaikkia muitakin nuoria löytämään oma alansa , omat vahvuutensa ja antamaan oma parhaansa yhteiskunnan ja omaksi hyväkseen.
He eivät ole mitään roskia, joilla täytetään roskatyöpaikat.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov Vastaus kommenttiin #47

Helena olet ihan oikeassa, nuoria pitää kannustaa löytämään oikea oma paikkansa, mutta ennen sitä, kun oma kutsumus löytyy täyty nöyrtyä tekemään työtä kuin työtä. Niinhän nuoret yleensä tekeekin ja iän kaiken on tehty.

Roskatyöpaikat, tuo termi on hämmentävä. Jos nuori ajattelee työtä roskatyöksi, niin arvottomaksi, että hän on yliarvokas sitä tekemään on jotain pahasti pielessä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #54

Ei nuoret niin ajattelee, tuollainen valheellinen propaganda on halpistyövoimaa käyttävien työhönottajien ja oikeistopolitiikkojen apologisointia eli tarkoituksenhakuista perustelua.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Ja päivän pääuutisiin viitaten: unohtaa ei sovi myöskään työsyrjintää:

Ikäsyrjintä alkaa jo 40-vuotiaana

Ruotsalaistutkimuksen mukaan jo
keski-ikäinen alkaa työnantajien
silmissä olla liian vanha
työnhakijaksi.

Tutkimus perustuu 6 066 hakemukseen,
jotka lähetettiin satunnaisesti
valittuihin työpaikkailmoituksiin.
Työpaikat olivat aitoja, hakijat eivät.

Jo 40-vuotiailla ikä laski vastauksen
saaneiden määrää. Eläkeiän kynnyksellä
vastauksen sai enää 2-3 prosenttia.

- Ikäsyrjinnästä ei ole pienintäkään
epäilystä, sanoo raportin laadintaan
osallistunut kansantaloustieteilijä
Magnus Carlsson Linné-yliopistosta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Rakennusala on korruptoituneimpia aloja mitä Suomesta löydät. Raksalta et löydä suomalaisia työvoimapulan takia, vaan koska ulkomaalaisille ei tarvitse maksaa kunnon palkkaa, lisiä tai vakuutuksia.

Kyllä paskaduuneille on tekijöitä jos sillä eläisi. Vaihtoehtona on joko elää tuilla tai tehdä niska hiessä tienaaksesi saman kuin saisit tuilla ja sen jälkeen menetät tuet koska tienasit vuoden aikana liikaa ja kuolet perheinesi nälkään.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Tuossa on ammattiliitolle työsarkaa. Maalaisjärjellä ajatellen koko kuvio on vääristynyt.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Paavikin sanoi jossain uudenvuoden puheessaan: talousjärjestelmän malli on muutettava.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ulkomaalaiset vissiin elää pienemmälläkin palkalla.

Kyllä asia on niin että kyllä suomalainenkin elää vähemmälläkin rahalla, esimerkiksi eläkeläiset, kun pakko on vain kituuttaa.

Kyse on siis siitä että työnteko ei huvita.
Se on varsin ymmärrettävää ettei huvita.
Ei se työ ketään oikeasti huvita,
mutta teeskentelijöitä riittää kyllä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Totta, suomalainen työelämä on täynnä henkistä huoraamista. Mitenkä Jussi Raittinen laulaakaan kappaleessaan Samassa veneessä: https://www.youtube.com/watch?v=qd7jCZs_vBg. Meidän tulee näyttää innokkailta ja motivoituneilta jotta saisimme armon työnantajan silmissä ja vielä seuraavankin palkan. Jos asiat olivat jotenkin muuten, joutuisivat työnantajat ihan oikeasti antamaan jotakin vastikkeeksi saamastaan työpanoksesta eikä vain sen vähimmän jolla uusinnamme työvoimamme huomista raatamista varten.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voi, voi millaista älytöntä logiikka, hyvin monet tekevät mielummin työtä kuin lorvivat. Jopa ilmaiseksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Kyse on myös siitä, että työllä pitäisi tulla toimeen ja sen pitäisi antaa näköala paremmasta huomisesta jotta jaksaisimme. Muuten työ on harrastus ja toimeentulo tulee muualta. Toivottavasti ei kuitenkaan harrastelijoille veronmaksajilta (ellemme pääse järjevään kansalaispalkkaan jolloin silloinkaan siitä ei saa tulla työnantajille keinottelun mahdollisuutta).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Mikä pitäis toivoa paremmaksi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #50

Mitäkö pitäisi töivoa. Vaikka nyt alkuun, että olisi vain yhdet työmarkkinat joilla palkataan oikeita ihmisiä oikeisiin töihin oikealla palkalla. Niin, ja tavallisille tolkullisille ihmisille halua ja kykyä ymmärtää asioiden ja tekojen syy-seuraus -suhteita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Mikä pitäis toivoa paremmaksi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Syynä ulkomaalaisen työvoiman käytölle on, että me sallimme työnantajien keinotella työsuhteenehdoilla. Jos me sen estämme, suomalaiset ja muut työntekijät olisivat rekrytoitaessa samalla viivalla. Lienemmekö siis tarpeeksikaan koulutettuja?

P.s. plokistin lainaama laulu ei liene M.A.Nummisen runoelema vaan ainakin alkunsa osalta vanhempi. Muistelen kuulleeni sen ensimmäisen kerran jo kansakoulussa 1960-luvulla. Lieneekö ihan kansanlaunu. M.A.Numminen on kuitenkin mukaellut ja S.Sokka esittänyt vallan mainion version.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ketkä sinun "me" ovat. Jos minä olisin voinut tuollaisen keinottelun estää olisin tehnyt sen aikoja sitten.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Me olemme me jotka kokoonnumme m.m. äänestämään lainsäätäjiä joka neljäs vuosi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Me äänestämme tietenkin sellaisia joka ainakin pyrkii estämään keplottelun.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #42

Ketkä ovat sitten äänestäneet ne jotka eivät keinottelua ole halunneet estää ja estävät jopa meidän äänestämiämme estämästä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43
Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #44

Varmaankin, sillä emmehän me ole erehtyneet niin pahasti oman ehdokkaamme valinnassa. Mehän äänestämme vain ehdokkaita jotka ensin sanovat mitä aikovat tehdä ja sitten tekevät mitä sanoivat aikovansa sekä katsovat vielä perään, että päätetty tulee tehdyksi.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Joskus tehtiin poliittinen päätös että 70% väestä pitää korkeakouluttaa. Vaikka tulokset käytännössä ovat mitä ovat, koulutusinflaatio on totta.

Aihe toki on hieman tabu Suomessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ainakin vanha kansa sanoi, ettei oppi ojaan kaada. Miten oppimen voi siis inflatoitua? (siis olettamalla, että koulutus ja kouluttautuminen johtaa myös oppimiseen).

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Oletuksesi on valitettavasti väärä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Millä tavalla väärä. Joillakin aloilla on koulutettu ylenmäärin ja monet ammatit ovat hävinneet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomalaisissa ei ole vikaa, mutta meidän kustannustaso on sitä luokkaa, että mustikan poiminta ei enää kannata. Tai litrahinta on kerääjälle liian matala ja ostajalle liian korkea. Ei siis ole mieltä tehdä kannattamatonta työtä.

Nykyisin olen huomannut, että pienet elintarvikekioskit, pitseriat ovat muiden kuin kantasuomalaisten hoidossa. Siellä sitten perheen ja suvun voimilla tehdään osin talkoilla töitä. Tähän ei suomalaiset siis rupea. Ja onhan se laki se työaikalakikin, vaikka pienyrittäjäperheet eivät sitä pysty noudattamaan, kun verotkin pitää maksaa ja mahdolliset vakuutukset ja palkat on myös hoidettava vaatimattoman kioskin kassavirrasta.

Ay-liike valvoo telakoilla kaksia työmarkkinoita, mutta ei se auta, euro on paras konsultti sanotaan. Suomalaiset kouluttautuvat juuri siksi, että ei tarvitse paskahommia tehdä, turha sitä on ihmetellä miksi ei sitten paskaduuni kiinnosta, kun lapsesta saakka on hoettu koulutuksen nerokkuutta.

Venäjällä systeemi oli hiukan erilaista ja tai taa olla vieläkin. Kun työmaalle tuli vaikkapa villakuorma niin kaikki kynnelle kykenevät menivät paketteja kantamaan sisälle suojaan. Suomessa insinöörit ja rakennusmestarit osaavat delekoida, eivätkä sotke omia käsiään.

Suomessa on kohta häpeä tehdä työtä joka on ylenkatsottu, määritellään heti luuseriksi, vaikka todelliset luuserit ovat he, jotka eivät korvauksiltaan nouse töitä tekemään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hinta marjoilla on liian korkea jos niitä pitää viedä tois puol maailma. Kyllä moni suomalainen tyytyisi muutaman euroon litraa. Tunnissa ehtii sentään monta litraa poimia vaikka ei kauhoisi marjan varpuja piloille. Ja niillekin on jätettävä osuus joille marjat on tarkoitettu.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Täytyy kyllä tunnustaa olevansa ylikoulutettu nykyiseen työhönsä ja vähän sivuu suuntautumisesta, mutta minkäs teet, kun ei sossuun oteta miespuolisia työntekijöitä ja päihdetyö on loppunut kokonansa tästä maasta.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Annan todellisen kuvauksen miten työttömiä tehdään.

Vuosi 1981 Alloitin työt Eteläphjanmaan voimalaitoksella.

Voimalaitoksella työskenteli silloin paljon eri ammattialalan työntekijöitä.

Oli kuusi vuoroa ja jokaisessa vuorossa oli konemestari, kaksi alikonemestaria, asentaja, sähkömies sekä seitsemään käyttömiestä, eli vuorotyöntekijöitä oli 6x12=72 henkilöä.

Verstaalla oli 12 asentajaa sekä kaksi mestaria.
Sähkökorjaamolla oli 10 asentajaa sekä kolme mestaria.
Instrumentti korjaamolla 8 asentajaa sekä kolme mestaria.
Rakennus osastolla 12 rakennusmiestä sekä kolme mestaria.

Lisäksi oli kaksi ylikonemestaria, jotka vastasivat kattiloiden sekä turbiinien huoltovarmuudesta. Koko orkesteria johti insinööri joka oli käyttö päälikkö.

Tänäpäivänä henkilöstö on seuraava.

Vuorossa ei ole mestaria, vain kaksi vuorotyöntekijää hoitaa (koko laitoksen ajon) eli 2x6=12

Verstas sekä rakennusosasto yhdistettiin yhdeksi osastoksi jossa on kaksi mestaria ja yksi asentaja.

Sähkö sekä instrumentti osastot yhdistettiin jossa on kaksi asentajaa sekä kaksi mestaria.

Ylikonemestareita ei enää ole, vaan yksi insinööri vastaa koko orkesterista.

Tähän on syynä ainoastaan automaatisoituminen/tietotekniikka. sekä Valtion investointituki kyseisten järjestelmien luomiseksi.

Revissiot sekä laitteistojen huollot suoritetaan kuten ennenkin, laite valmistajien toimesta.

1981 oli sanonta, kun laitos on käynyt viikon, on henkilökunnan palkka tienattu vuodeksi.

Nyt riittä kun laitos käy vajaan päivän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Työttömiä työnhakijoita rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijöistä on 50000.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jäljet johtavat "sylttytehtaaseen" eli kokoomukseen ja RKP:een. Nämä "pääoma" puolueet ovat systemaattisesti estäneet mm. talousrikostutkinnan tehostamistoimenpiteet.

Toimituksen poiminnat